Järkytyin aamulla koulumatkalla, kun tiellä lojui kuollut siili, josta oli jäänyt jäljelle vain piikkiturkin kappaleita. En jäänyt kuitenkaan hautaamaan, koska olin jo muutenkin myöhässä luennoilta.

Iltapäivällä näin toisen samanlaisen, pieniksi paloiksi hajonneen siilinturkin. Alkoi epäilyttää. Epäilyt osoittautu oikeiksi, kun löysin näitä vielä lisää, ison puun alta. Ei ne ollu siilejä, ne oli karvamanteleita eli piikkikastanjoita. Siilit ovat siis onnistuneet hämäämään hirveetä siilimurhaajaa naamioitumalla kastanjoiksi ja uhraamalla kastanjat  autoille.

Vasemmalla kerälle kääriytynyt  piikkikastanja, oikealla  siiliksi naamioitu, liiskaanutnut kastanja.

Viime viikolla torstaista maanantaihin Darmstadtissa oli Heinerfest: Huvipuistolaitteita, arpakojuja, naposteltavaa, musiikkilavoja, olutteltta ja muutenkin paljon  nähtävää. Joku väitti, että täällä ois ollut Saksan kolmanneksi suurin festi: Oktoberfest on ehdottomasti suurin, Stuttgartin Kevätfesti luultavasti toisiksi suurin. (Molemmat nähty, joo, oli isoja). Yks ero noihin oli vähempi kaljakeskeisyys; vain yks olutteltta, kun Münchenissä ja Stuttgartissa olut taitaa olla se juttu, ja lisäks niihin on rakennettu huvipuisto. Täällä taas huvipuisto ja toisaalta bändilavat oli pääroolissa, lisäks sai juotavaa jos halus. Ennen kaikkea ero oli kuitenkin se, että tää oli kaupungin keskustan kaduilla ja toreilla. Liikenne suljettiin keskustasta kokonaan festin ajaksi, ja koko keskusta oli yks iso huvipuisto. Ja kaikki tuotiin sinne rekoilla ja rakennettiin sinne viideks päiväks... Tässä muutama kuva:


Maailmanpyörä oli mahtavan kokoinen. Ois ollu kiva nähdä kun toi koottiin ja pystytettiin osista. Verrokkina talojen lisäks viereinen viikinkilaiva, joka sekin oli ihan normaalin kokoinen!


No sai täälläkin olutta ;) Kaupungin parasta olutta sai kätevästi litran pullossa, jotka oli uudelleensuljettavia ja kantokahvallisia


Arpoja piti tietenkin ostaa. Ei tullut voittoa, saatiin sentään lohdutuspalkinnoksi nallekarhu


50m "vapaata pudotusta" luvassa


"Shoot your own foto!" Jos ampui tarpeeks hyvin, sai palkinnoksi valokuvan, tai kun oli tarpeeks yrittänyt, mikä toteutu meiän tapauksessa aiemmin...

Maanantai-ilta huipentui matikan-laitoksen katolla ilotulitusta kattellessa.


Jottei tää elämä täällä ihan vaan juhlinnalta vaikuta, pitää kertoa että seuraavan kahden viikon ajan mulla on keskimäärin joka toinen päivä joku deadline, esitelmä tai tentti. Onneks sentään säät on keskimäärin huonot, että malttaa pysyä sisällä.